Tänään tuli Sallin DLA-monimuotoisuustestauksen tulos ja lausunto kuuluu, jotta koira on heterotsygootti vertailussa olleiden alleelien puolesta. Tämä tosin oli melko varmaksi arvattavissa jo etukäteen ihan pelkästään sukutaulua katsomalla, eli koiran takaa ei löydy mitään pahimman luokan rutsausta.
Varsinaisesti tuosta Sallin näytteestä alkaa olla hyötyä vasta siinä vaiheessa, kun useampia (min. 50) mahdollisimman erisukuisia akitoja on testattu ja haplotyyppejä päästään vertailemaan.
Valitsin meidän koiristamme Sallin mielenkiintoisimmaksi tapaukseksi testata, koska se on vanhempiensa (Geisha & Bashi) ainoa yhteinen sukuaan jatkanut jälkeläinen. Geishan muista 27:sta pennuista Sallin lisäksi myös siskopuoli Pulmu on tehnyt pentueen 1999, mutta tuosta pentueesta ei enää jatkajaa tullut, kuten ei myöskään Geishan täysveljen Kiistan vuonna 2002 syntyneistä pennuista. Bashi puolestaan löytyy lähes jokaisen virolaisen akitan takaa, mutta Suomessa uroksen jälkeläisiä on ensimmäisessä alenevassa polvessa tarkasteltuna vain 13, joista siis Salli on ainokainen perillisiä jättänyt.
Villi veikkaukseni siis onkin, että jos joku meidän koiristamme on Suomen nykyisiin jalostuskoiriin verrattaessa "erisukuinen", niin se on kantanarttumme Salli. Ja kun DLA-kartoituksen tarkoitus on selvittää montako ERILAISTA haplotyyppiä rodusta löytyy, niin tätä taustaa vasten Sallukan valinta testattavaksi koiraksi oli melkolailla itsestään selvää.
