 |
| Miska 1.5.2001 - 15.10.2013 |
Miska-lappalainen muutti luoksemme
vajaan puolen vuoden iässä. Alunperin kasvattajalla oli aikomus pitää
koiran itsellään, mutta yhteiselo sisarpuolen ja mamman kanssa ei sujunut täysin ongelmitta. Samaan aikaan meidän perheen kuopus kaipasi rinnalleen karvaista kaveria, joten tarpeet kohtasivat - koira sai uuden kodin ja tyttö rakkaan lemmikin. Miska ei koskaan oppinut
pitämään toisista koirista ja sillä olikin elämänsä aikana
ainoastaan pari koirakaveria, joiden seurasta se nautti. Toinen oli Salli-akita, mutta ehdoton ykkönen Miskan mielestä oli anoppilan Roope-seropi.
Miska oli omalla persoonallisella
tavallaan kaunis, vaikkei mikään näyttelystara ollutkaan. Sen kanssa käytiin
opiskelemassa myös agilityn alkeet ja pikkuisen tokoakin. Miskasta olisi
tullut loistava agilitykoira, jos vain ohjaaja olisi jaksanut
panostaa harrastukseen enemmän aikaa ja ajokilometrejä. Se oppi
esteet hämmästyttävän nopeasti ja nautti niiden parissa
touhuamisesta, mutta joutui lopulta tyytymään kotipihan omiin
hyppyesteisiin.
 |
| Pikku-Miska, maaliskuu 2002 |
Miska eli hyvän elämän. 12,5 vuoteen
mahtuu paljon ja lappalainen oli monessa mukana. Nyt koti tuntuu
tyhjältä, vaikka onhan meillä edelleen näitä ihanaisia
karvakorvia täällä seuranamme. Mutta Miska on aina ollut lähellä.
Aina tuossa vieressä. Ihan aina. Ja tulee aina olemaan, murusena sydämessä ja kauniina muistona mielessä. Hyvää matkaa tähtisumun tuolle puolen, rakas. Nuku hyvin.
