Vihdoinkin
se maaginen 30 testatun koiran raja ylittyi ja akitalle saatiin omat
rotukohtaiset kuvaajat monimuotoisuuden ja koirayksilöiden
perinnöllisen eroavaisuuden osalta MyDogDNA-palveluun! Olen
hirmuisen innoissani tästä, vaikka koetan toppuutella itseäni,
sillä tämä on vasta alku. Testattuja koiria on edelleen
vähänlaisesti, jotta tuloksista voisi tehdä kattavaa arviointia
rodun tilasta, mutta ensimmäinen kynnys on nyt siis ylitetty.
MDD
Breeder -työkaluun lisättyjen koirien perusteella testatut akitat
ovat ns. ”mahdollisimman erisukuisia” ja melko hyvä
esimerkkiryhmä maamme akitakannasta. Breederin
koirista suurin osa on suomalaisia akitoja, mutta joukossa on pari
koiraa myös Venäjältä sekä yksi USA:sta. Kaikkia testattuja koiria ei ole lisätty näkyviin Breederiin, joten en tiedä tarkalleen mistä kaikkiaalta näytteitä on lähetetty tutkittavaksi.
![]() |
Perimän monimuotoisuus -kuvaaja Sayurin profiilinäkymässä www.mydogdna.com |
Rodun
keskimääräinen monimuotoisuusarvo on tässä vaiheessa 20.6%
(17.5%-26.1%), mikä on melko alhainen luku verrattaessa kaikkien
testattujen rotujen mediaaniin 28.6% (tilanne 1.11.). On tietenkin
tärkeää huomioida, että nämä luvut muuttuvat sitä mukaa kun
koiria testataan enemmän ja dataa kerääntyy lisää. Tämä on
lähtötilanne. Sayurin oma heterotsygotia-aste on 22.4%, eli
testattuihin rotukumppaneihinsa nähden luku on tämänhetkistä
keskivertoa korkeampi, muttei kuitenkaan kovin riehakkaiden
hurraa-huutojen arvoinen. Verrattaessa rotukohtaisia tuloksia
esimerkiksi akitalla ja omalla "kakkosrodullani" suomenlapinkoiralla huomaa selkeästi
kummalla rodulla on ollut ns. avoin rekisteri (rotuunottokäytäntö).
Lappalaisten mediaani perimän monimuotoisuuden suhteen on
testattujen yksilöiden osalta 31.8%, haarukoinnin kulkiessa
26.7%-36.4% välillä.
![]() |
Rodun sisäiset eroavaisuudet Sayurin profiilinäkymässä www.mydogdna.com |
Rodun kuvaajat ja lisätiedot testistä löytyvät osoitteesta: http://www.mydogdna.com
Olisi
todella hienoa, mikäli mahdollisimman moni akitan omistaja hankkisi
koiralleen MDD-passin. Vaikka tällä hetkellä passiin sisällytetyt
sairaudet eivät ole akitalla yleisiä ongelmia ja siten testaus
saattaa tunnostaa turhan hinnakkaalta saatuun hyötyyn nähden, niin
testipalettia kehitetään koko ajan ja tutkimustyö mm.
kondrodysplasian suhteen ei etene, ellei koirista saada näytteitä
tutkittavaksi. Juuri nyt suurin hyöty testistä akitalle on
monimuotoisuuden tutkiminen ja sen ylläpitäminen. Lisäksi olen
ainakin itse ollut äärimmäisen huvittunut sekä Sayurin
perimässään kantamistaan kiharasta karvasta, kuin myös
viimeisimmästä lisäyksestä eli korvien asentoon vaikuttavasta
havainnosta, josta Sasu sai tuloksen: ”C/T:
Koirasi on korvien tyyppiin yhdistetyn variantin suhteen
heterotsygootti. Tämä tarkoittaa sitä, että koirasi kantaa
perimässään yhtä kopiota luppakorvaisuuteen yhdistetystä
alleelista ja yhtä kopiota pystykorvaisuuteen liitetystä
alleelista.”
Käkkäräpäinen puoliluppa, eipä päälle päin uskoisi! Mutta
jälleen kerran; se fenotyyppi vs. genotyyppi! Mitä kaikkea uutta ja
ihmeellistä geenitutkimus vielä paljastaakaan omista
karvapyllyistämme tulevaisuudessa, jää nähtäväksi.
Vähintä,
mitä jokainen yksittäinen koiran omistaja voi helposti tehdä
auttaakseen rotukoirien terveempää tulevaisuutta tukevaa tutkimustyötä, on
lähettää verinäyte Helsingin yliopiston koirien geenipankkiin (<- linkki tekstissä, klik!).
Tämä onnistuu kätevästi tulostamalla lomakkeen ja otattamalla
näytteen esim. rokotusten yhteydessä tai osallistumalla
joukkonäytteenottoon, joita tutkimusryhmä, rotuyhdistykset ja koirakerhot
järjestävät eri puolilla Suomea. Akitan kohdalla jokainen näyte
on tärkeä, mutta erityisesti SA-sairaiden näytteet olisivat
kultaakin arvokkaampia. Sillä jos näytteitä saadaan kerättyä tarpeeksi
on olemassa mahdollisuus, että sairautta voisi tutkia tarkemmin näin
Suomen maaperällä, mikä olisi kerrassaan loistavaa eteenkin nyt kun tutkimustyö Saksan päässä on
pistetty jäihin.
LISÄYS 20.12.2013: Genoscoper Oy:n tarjoama MyDogDNA-testaus ja Helsingin Yliopiston hallussa oleva koirien geenipankki eivät ole sama asia, vaikka nämä tahot yhteistyötä tekevätkin. Ensiksi mainittu on yksityinen, koirien geenitutkimuksia kuluttajille maksua vastaan tarjoava yritys. Toinen on maailman suurin koirien geenipankki, joka tekee tutkimustyötä itsenäisesti ja jonne verinäytteen toimittaminen ei maksa kuin korkeintaan klinikkamaksun ja postituksen. Tässä on ollut hienoisia epäselvyyksiä, joten ajattelin vielä mainita asiasta erikseen.